Arkisto: Henkinen valmennus

Sydän on korvien välissä

Kun ruotsalainen palloilujoukkue ajautuu kriisiin, lehdistä saadaan nopeasti lukea psykologiavusta. Henkinen valmennus on maassa vahvassa nousussa. Monella Elitserien-joukkueista on henkinen valmentaja.

Ruotsin maajoukkueen luottopelaaja Jörgen Jönsson oli ollut pitkässä lamakaudessa, joten hän meni seuransa, Färjestadin, henkisen valmentajan puheille. Epäonnistumiset, tai oikeastaan onnistumisten, maalien, puute oli nakertanut Jönssonia kuukausia ja kun Lennart Carlsson kysyi, mitä hän halusi kaikkein eniten juuri tuolloin, Jönsson vastasi haluavansa takaisin peli-ilon, motivaation ja itseluottamuksensa.

Joka kausi näemme saman näytelmän, jossa joukkue x alisuorittaa, juuttuu sarjataulukon häntäpäähän ja syntyy paniikki. Ensin tulee pari uutta pelaajaa, sitten lähtee valmentaja ja lopulta pari pelaajaa, usein samat, jotka tulivat pelastamaan joukkuetta. Loppukausi on eloonjäämistä. Puhutaan ”henkisestä takalukosta”, jonka avautumiseen ”tarvitaan vain pari onnistumista”.

Viime kauden SM-liigassa kriisijoukkue oli Jokerit, tämän kauden Elitserienissä joukkue x on ollut Frölunda, joka oli maaottelutauolle tultaessa karsintaviivan alapuolella.

Frölundakin hankki maalivahti Jere Myllyniemen, laittoi hänet Lukkoon samantien, osti lisää uusia pelaajia, kunnes lopulta valmentaja Stephan Lundh sai potkut.

Kriisijoukkue harjoittelee entistä huolellisemmin, kokeilee uusia ketjuja, kehittää ylivoimakuvioita, pitää viisikkopalavereita ja hakee vauhtia punttisalilta, joten miksi ”henkisen takalukon” avaaminen pitäisi jättää parin onnistumisen varaan?

Urheilupsykologin käyttäminen ei Ruotsissa ole tabu, joten jokaisen kriisijoukkueen yhteydessä media mielellään kertoo, kuinka psykologi on kutsuttu apuun.

– Henkisen valmennuksen ammattilaisten käyttäminen on Ruotsissa aika tavallista ja selvästi kasvussa viime vuosina. Kilpailu kiristyy jatkuvasti ja seurat ovat huomanneet psyykkisen valmennuksen olleen lapsenkengissä, toteaa Johan Plate, ruotsalainen urheilupsykologi, jolla on pitkä kokemus niin jääkiekon kuin jalkapallonkin parista.

Färjestadin urheilutoimenjohtaja Håkan Loob sanoo seuransa suhtautuvan psyykkiseen valmennukseen vakavasti.

– Henkinen valmennus on tullut viime vuosina vahvasti kuvioihin ja uskon, että se voi olla hyvinkin ratkaisevassa roolissa tulevaisuudessa. Se on jatkossa ihan arkipäivää, eräs työkalu, joka auttaa pelaajia kehittymään, hän sanoo.

Färjestadin lisäksi ainakin HV71, Luleå, Linköping, Skellefteå ja Djurgården käyttävät tai ovat käyttäneet henkistä valmentajaa apunaan.

Mutta aivan kuten fyysinenkin valmennus, henkinenkään valmennus ei ole taikatemppu, vaan parhaat tulokset syntyvät johdonmukaisella työllä, hän sanoo.

– Olen työskennellyt neljän Elitserien-joukkueen kanssa, eikä kyseessä ole koskaan ollut kriisitilanne. On oikeastaan aika turhauttavaa lukea, kuinka psykologi on kutsuttu apuun, vaikka olen ollut joukkueen mukana koko kauden. Henkisestä valmennuksesta puhutaan ikään kuin se olisi jotain, jota tehdään pari päivää ennen tärkeää ottelua, tai kun menee huonosti, Plate sanoo.

Platen yhteistyöt kiekkojoukkueiden kanssa (Skellefteå, Luleå, Linköping ja Djurgården) ovat kestäneet parhaimmillaan seitsemän vuotta. Sitä Plate pitää parhaana osoituksena henkisen valmennuksen toimivuudesta ja hyödystä.

– Moni pitää tätä vielä hokkuspokkus-juttuna ja kyseenalaistaa henkisen valmennuksen tehokkuuden. Onko fyysinen valmennus tehokasta? Emmehän me koskaan tiedä, mitä olisi tapahtunut jos pelaaja olisi harjoitellut toisin, Plate sanoo.

– Tein töitä Jarmo Myllyksen kanssa Luleåssa, ja jos Myllyksen olisi pitänyt harjoitella fyysisesti yhtä kovaa kuin muiden, hän ei varmasti olisi ollut yhtä hyvä maalivahti. Valmentajalla pitää olla näppituntuma pelaajiinsa, hän jatkaa.

Carlsson halusi auttaa Jönssonia löytämään peli-ilonsa.
– Kysyin häneltä, oliko hänellä koskaan ollut aikaa, jolloin hänellä olisi ollut peli-iloa, motivaatiota ja itseluottamusta. Jörgen rentoutui ja muisteli uraansa. Eräs parhaista ja voimakkaimmista tunteista löytyi nuorten maajoukkueesta. Silloin me nappasimme kiinni siitä tunteesta ja loimme laukaisumekanismin, jolla hän siirtää saman tunteen nykyhetkeen, hän kertoo.

Auttoiko yksi käynti henkisen valmentajan luona katkaismaan maalittoman kauden? Ei. Esimerkki on pelkistetty ja nopeutettu. Olisiko Jönssonin ruuti kuivunut itsestään, ilman Carlssonin apua? Ehkä. Oliko Carlssonista apua Jönssonille? Varmasti.

Carlsson on toiminut Färjestadin henkisenä valmentajana vuodesta 1999. Seuran lääkäri Bosse Lindvall oli saanut toimia myös pelaajien henkisenä tukena, mutta hänen mielestään oli parempi saada tehtävään asiantuntija.

– Olin tutustunut urheilupsykologien toimintaan omalla pelaaja-urallani Calgaryssä ja koska minulla oli asiasta hyviä kokemuksia, pidin asiantuntijan palkkaamista itsestään selvyytenä, Loob sanoo.

– Calgaryssä kaikille pelaajille tehtiin persoonallisuustestit ja kaikki saivat halutessaan jatkaa psykologin tapaamista. Minusta se kuulosti hyvältä, ja kävin hänen juttusillaan kerran pari kuussa.

Kun Lennart Carlsson aloitti Färjestadissa seitsemisen vuotta sitten, suhtautuminen oli varovaisen torjuvaa ja hänen piti alunperin kouluttaa pelaajia itsensä henkisiksi valmentajiksi. Carlssonia odotti toinenkin, ammatillinen, yllätys.

– Yllätyin siitä, kuinka yksinkertaisia ongelmia pelaajilla oli. Monet urheilijat juuttuvat epäonnistumisiinsa, ja esimerkiksi Mathias Johansson oli eräs heistä. Kun Mathias teki virheen, hän ei päässyt sen yli, ja hän oli henkisesti aika huonossa kunnossa, Carlsson kertoo.

– Me teimme töitä pari kuukautta ja Mathias pääsi aika yksinkertaisilla keinoilla ongelmansa herraksi. Hänen piti yksinkertaisesti opetella ottamaan etäisyyttä virheisiinsä, kuvitella tilanne uudelleen ikään kuin katsoisi tilannetta katsomosta. Ja toisaalta, hänen piti pystyä nauttimaan onnistumisistaan. Monet urheilijat pitävät onnistumisiaan itsestäänselvyyksinä.

Seuraavaksi Jönsson sai mennä kotiinsa ja yrittää siirtää nuorten maajoukkueessa kokemansa tunteet ja itsevarmuuden mielikuviinsa saman illan otteluun Frölundaa vastaan.
– Annoin hänelle tehtäväksi pelata ottelu Frölundaa vastaan mielessään mahdollisimman monta kertaa, Carlsson sanoo.

Myös Platen mukaan suhtautuminen on muuttunut viime vuosina. Henkinen valmennus alkaa olla itsestään selvä osa urheilijan valmennusta ja valmistautumista.

– Nykyisin ei ole enää mitään ongelmaa mennä uuteen joukkueeseen. Monet tuntevat minut entuudestaan ja pelaajatkin vaihtavat joukkueita joten useimmissa joukkueissa on pari tuttua. Kymmenen vuotta sitten oli vaikeampaa ja sain aina perustella, miksi minä olin mukana, toisin kuin vaikkapa kuntovalmentaja tai ravintoterapeutti, Plate kertoo.

Carlsson kertoo työskentelevänsä pääasiassa yksilötasolla, Plate puolestaan tekee töitä sekä ryhmä- että yksilötasolla.

Carlsson korostaa, että vaikka valmentaja tekisikin töitä koko ryhmän kanssa, esimerkiksi yhteisen tavoitteen löytämiseksi ja pelaajien sitouttamiseksi, pitää muistaa, että jokaisella yksilöllä on asiasta oma tulkintansa.

– Joukkueessa on parikymmentä pelaajaa. Kuinka todennäköistä on, että kaikki ymmärtävät valmentajan viestin samalla tavalla? Ei kovinkaan. Jos joukkueessa on vaikkapa neljä pelaajaa, jotka eivät anna kaikkeaan, ei kannata patistaa koko joukkuetta taistelemaan paremmin. Kopissa on 16 pelaajaa, jotka jo tekevät parhaansa. On parempi keskustella niiden neljän kanssa erikseen, sanoo Carlsson, joka valmentaa myös valmentajia.

– Silloin yhteistyö on enemmän koulutusta ja autan valmentajia kehittymään johtajina.

– Ei ole ollenkaan harvinaista, että työskentelen myös valmentajan henkisenä valmentajana. Päävalmentajan rooli on yksinäinen, sanoo myös Plate.

Plate kertoo haastattelevansa aluksi kaikki pelaajat ja tekevänsä heille joitakin testejä. Hän seuraa pelaajien harjoittelua ja otteluita, sekä haastattelee valmentajat ja muut joukkueen kanssa tekemisissä olevat henkilöt ja usein seuran hallituksenkin. Sitten hän käärii hihat ja tekee intervention. Se voi olla luento, tai jonkinlainen mentaaliharjoitus. Kun työtä on tehty jonkin aikaa, tuloksia arvioidaan ja tehdään uusia suunnitelmia.

– Pelaajat saavat minulta teemakirjeitä, ja pidän luentoja. Ne ovat useimmiten kaikille pelaajille osoitettuja ja tavallaan pakollisia. Kukin pelaaja saa sitten itse päättää, haluaako syvempää henkilökohtaista valmennusta kahden kesken ja yleensä noin puolet haluaa. Minulla on keskimäärin 10-12 asiakasta kaikissa joukkueissani, Plate kertoo.

Pelaajien ongelmat vaihtelevat keskittymiskyvystä syvempiin henkisiin ongelmiin, kuten itseluottamuksen puutteeseen tai omakuvaan, kertoo Plate.

Henkinen valmennuksen ero fyysiseen valmennukseen kuitenkin löytyy. Lenkille pelaajan voi viedä ja kunto varmaankin paranee. Pelaajaa ei voi pakottaa henkiseen valmennukseen.

– Pelaajan täytyy haluta henkistä valmennusta ja uskoa siihen. Suurin osa urheilijoiden henkisistä ongelmista on ratkaistavissa, eikä valmennus ole mitenkään ihmeellistä. Tarvitaan vain tervettä järkeä ja kärsivällisyyttä. Jos pelaajalla on vaikeuksia luistelunsa kanssa, hän harjoittelee sitä. Jos hänellä on keskittymisvaikeuksia, hän harjoittelee sitä, ei se sen kummempaa ole, Plate toteaa.

Carlssonin ja Platen mukaan pari asiaa yhdistää henkisesti vahvoja urheilijoita. Samalla ne pari asiaa saattavat olla juuri ratkaisevat menestystekijät.

Ensimmäinen on Platen mukaan omistautuminen sille, mitä tekee.

– Se, että urheilijan sydän todellakin palaa sille, mitä hän tekee ja on valmis tekemään ihan kaikkensa. En puhu voittajatyypistä, koska en usko, että voittajaksi synnytään, vaan voitontahdosta.

Toinen asia on Mathias Johanssonin tapauksessakin esiin tullut taito nousta ja keskittyä uudelleen seuraavaan suoritukseen, vaihtoon, otteluun, kauteen.

– Kyky nousta tappiosta tai takaiskusta on tärkeää. Katso vaikka Frölundaa nyt. Seuralla on hieno historia, joukkue on ollut SM-finaaleissa monta kertaa, voitti mestaruuden pari vuotta sitten, mutta nyt – 20 ottelun jälkeen – kaikki hyvä on jo unohtunut ja seurassa on kriisi, sanoo Plate.

Jääkiekkoilijatkin toistavat mielellään vanhaa lausetta, ”olet vain niin hyvä kuin viimeinen ottelusi.” Plate haluaisi romuttaa sen ajattelun.

– On tyhmää ajatella niin. Ihmisten pitäisi ajatella asioita pidemmällä aikavälillä ja muistaa nauttia menestyksistään. On vaikeaa ladata itsensä aina uudelleen.

Plate nostaa esiin vielä erään mielenkiintoisen seikan urheilumaailmasta. Hän sanoo olevansa huolestunut pelon ilmapiirin ja pelkotilojen lisääntymisestä.

– Moni urheilija, jääkiekkoilija, ei uskalla antaa kaikkeaan. Usein sanotaan, että on parempi yrittää tavoitella menestystä kuin vältellä tappiota. Nykyisin pelaajien tappion pelko on suurempi tunne kuin heidän voitonnälkänsä, Plate sanoo.

Hänellä on syykin selvillä: raha.

– Maalimäärien putoamista esimerkiksi jalkapallossa – MM-kisojen maalikuninkuus voitettiin viidellä osumalla – voidaan selittää joukkueiden taktisella kehittymisellä, mutta on helppoa löytää todisteita sille, että pelaajat eivät uskalla tehdä mitään ”ylimääräistä”, kun panokset ovat niin kovat.

Niinpä kiekko ammutaan päätyyn, tai laidan kautta keskialueelle, sen sijaan että käytössä olisi kymmenen erilaista avausvaihtoehtoa tai hyökkäyskuviota, sanoo Plate.

– Pelon lisääntyminen suorastaan huolestuttaa minua.

Samat taloudelliset uhkakuvat ohjaavat seuratoimintaakin Platen mukaan. Kun Elitserien-seurat omistavat omat hallinsa, sarjasta, jopa pudotuspeleistä putoaminen, on merkittävä taloudellinen uhka niille.

Silti, tai ehkä juuri siitä syystä, Plate uskoo henkisen valmennuksen suosion kehityksen jatkuvan nykyisen kaltaisena.

– Kymmenen vuoden kuluttua kaikilla liigaseuroilla on henkisen puolen valmentaja ja 20 vuoden kuluttua niistä ei puhuta enää erikseen, vaan fyysinen ja psyykkinen valmennus ovat yhtä. Valmennusryhmässä on kunto-, henkinen, tekninen ja henkilökohtainen valmentaja.

– Jörgen Jönsson jo voittanut kaiken ja nähnyt kaiken jääkiekon parissa. Ei häntä enää jännitä. Hänen ongelmanaan on varmaankin motivaation löytäminen. Miksi marraskuinen Skellefteå-ottelu kiinnostaisi häntä, kun Färjestad kuitenkin menee pudotuspeleihin?

Kun mielikuva on vahva, ihminen voidaan ehdollistaa saamaan sama tunne käyttämällä jotain uutta laukaisumekanismia. Jönsson käyttää samaa menetelmää vielä tänäkin päivänä.

Kainalo:

Valmentaja avainroolissa

Useimmissa Elitserien-seuroissa päävalmentaja päättää joukkueen henkisestä valmentajasta. Esimerkiksi syksyn kriisijoukkue Frölundassa henkistä valmentajaa ei ole ollut, mutta jos joku pelaaja on sellaisen halunnut, seura on sen maksanut – jos päävalmentaja asiaa puoltaa.

Valmentajan rooli onkin hieman mutkikas. Samalla, kun henkinen valmentaja toimii täydellisen vaitiolovelvollisuuden piirissä, päävalmentaja on se henkilö, joka työskentelee pelaajien kanssa päivittäin ja vaikuttaa esimerkiksi pelaajan motivaatioon tai itseluottamukseen.

– Eräs alan ongelmista on se, että päävalmentaja saa päättää henkisen valmennuksen mukanaolosta, sanoo Johan Plate, ruotsalainen urheilupsykologi, joka on työskennellyt monien Elitserien-joukkueiden lisäksi myös Allsvenskan-jalkapalloseurojen ja Ruotsin alppimaajoukkueiden kanssa.

– Djurgårdenin jalkapallopuolella tarkoitus on nyt luoda rakenne, jossa henkinen valmennus on osa seuran ideologiaa siinä missä pelisysteemit ja seuran arvotkin. Seura hankkii siihen systeemiin sopivat pelaajat ja valmentajat. Näin ollen henkinen valmennus ei katoa kuvasta vain siitä syystä, että valmentaja sattuu vaihtumaan.

Julkaistu Jääkiekkolehdessä 10/06

Let's talk! Write a comment below.