Lauantai, 21.12.2021
Kun tulin raput alas, äiti puuhasteli jotain keittiössä. Hän vaikutti yllättyneeltä nähdessään minut.

– En kuullut sinun tulevan. Annapas, kun teen sinulle leivän, hän sanoi.

En halunnut kertoa hänelle, että olin hiipinyt sisään keskellä yötä ja että hän ei siksi ollut kuullut minun saapumistani. Vaikka minulla oli avaimet, ja huone ja sen tavarat olivat minun, kyseessä oli tietysti heidän kotinsa.

– Missä isä? kysyin muina miehinä.

– Työhuoneessaan. Tykkäilee juttuja, äiti sanoi. – Sofia nukkuu vielä, jos ihmettelet, missä hän on. (En ihmetellyt).

Äiti oli oikeassa. Isä istui valtavassa toimistotuolissaan selkä ovelle päin, niin että näytön valo loi kehän hänen päänsä ympärille. Astuin kynnyksen yli lähemmäs ja näin, että hän scrollasi sivua vimmatusti. Sitten hän klikkasi jotain linkkiä ja päätyi toiselle Facebook-sivulle.

– Moi, mitäs teet? kysyin mahdollisimman viattomalla äänellä.

– Älä katso! Viime hetken jouluostoksia, isä sanoi ja vaihtoi toiseen välilehteen. Sekin oli Facebook.

– En tiennytkään, että olit Facebookissa.

– Lähetin sinullekin kaveripyynnön, mutta et koskaan hyväksynyt minua. Ajattelin, että oli noloa olla isänsä kanssa Facebook-kaveri.

– Aha. En ole ollut Facebookissa vähään aikaan … muutamaan vuoteen. Atlaksella pitää kiirettä. Kyllähän sinä tiedät.

– Facebook on mahtava. Sieltä saa niin paljon tietoa, kaikki uutisetkin. Se on melkein parempi kuin telkkari, vaikka totta kai katson vielä kaikki Murhasta tuli totta -jaksot, isä jatkoi ja naurahti.

– Mitä uutisia?

– No, hän aloitti ja pyöritti päätään aivan kuin olisi pelännyt huonettaan salakuunneltavan. – Ilmeisesti metsästä löytyi pontikkatehdas.

– Sinun?

– Ei. Ihan oikeasti. Mutta haluaisitko ostaa sen? 60 euroa, tosi halpa! Btw, kuulin, että lapset eivät enää saa laulaa joululauluja koulussa.

– Bee, tee, kaksoisvee?

– “Asiasta toiseen.”

– Aha. No, laulujuttu ei taida pitää paikkaansa. Kuka muka ei anna lasten laulaa?

– Kyllä sinä tiedät.

En halunnut riidellä isän kanssa, joten pysyin vaiti. Mutta en myöskään halunnut hänen saavan viimeistä sanaa.

– Ethän sinä edes koskaan itse laula tai kuuntele joululauluja?

– Niin, mutta lapset! Aivopestään! No, Facebookissa voi tehdä uskomattomia löytöjä.

Isäkään ei selvästi halunnut riidellä. – Tarvitsetko lumilinkoa? hän kysyi.

Totesin pitäväni lumen lapioimisesta, nappasin äidin tekemän leivän ja kiiruhdin kotiin. Kello oli jo yli yhdeksän, Saara oli varmasti hereillä ja Einstein halusi jo lenkille. Molemmat ennustukseni osoittautuivat oikeiksi, kun astelin kotiovesta sisään.

– Missäs sinä olet ollut? Saara kysyi tiukasti.

– Jätin lapun. Minun piti tehdä yksi juttu Twis … Miken kanssa, valehtelin, tietämättä, miksi.

– Nousit ylös keskellä yötä, että voit chattailla jonkun kaverin kanssa? Mikä ihme voi olla niin tärkeää?

– Hän tarvitsi apuani yhdessä jutussa ja … aikaero ja muuta. Sain muuten hyvä idean kotimatkalla.

– Totta kai sait. Ainahan sinä saat. Se on Peter Eksell pähkinänkuoressa. Pelkkiä huikeita ideoita, Saara sanoi.

En vastannut. Otin Einsteinin hihnan ja laitoin sen kiinni hänen kaulapantaansa.

– Mikä idea? Saara huusi keittiöstä.

Loikkasin keittiöön, innoissani ideastani. Tai, Saara kuuli vain puolet siitä, toinen puoli oli salaisuus, joka ei koskettanut häntä.

– Järjestetään joululeffamaraton. Alkaa heti. Neljä päivää, neljä leffaa, aattona matinee. Kai tiedät, että kaikki eivät edes vietä joulua?

– Mistä me saamme leffat?

– Onhan meillä varastossa jotain. Ainakin Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli, sanoin ja käänsin katseeni pois.

– Die Hard? Etkös sinä puhunut joululeffoista?

Sama riita oli jatkunut aina ensimmäisestä yhteisestä joulustamme lähtien. Tiesin, ettei Saara muuttaisi mieltään Die Hardin suhteen – mutta en minäkään aikonut kääntää kelkkaani.

– Varalta vain. On meillä neljä joululeffaa. Neljä, jotka toimivat joululeffoina.

– Hyvä on. Mutta ei Die Hardia!

– Paitsi, jos on ihan pakko, vastasin ja juoksi Einsteinin kanssa ulos. Jouluaattoon oli enää kolme päivää, minulla ei ollut hetkeäkään hukattavana. Minun piti käynnistää suunnitelmani salainen osuus ja siihen tarvitsin Jenniferin apua.

➡️ Lue lisää Jonain päivänä Jenniferistä (HarperCollins Nordic 2019)