Maanantai, 23.12.2021
Heräsin täynnä tarmoa. Minulla oli tärkeä tehtävä edessäni ja tiesin, että olin oikea mies siihen. Se ei ollut missään nimessä helppo tehtävä, mutta kohtalo oli valinnut minut.
Minun piti taivutella Saara valitsemaan Die Hard seuraavaksi maratonleffaksemme. Meillä oli vain kaksi elokuvaa jäljellä ja halusin jättää Haamujen koston jouluaatoksi, aika pitkälti sen vuoksi, että Pete oli vain pari päivää aiemmin ollut näytelmän pääroolissa.
Jotain kaunista symmetriaa siinä oli. En tiennyt, mitä, mutta jotain.
– Saara, kuule, aloitin varovasti aamiaisella. Saara istui minua vastapäätä, luki sanomalehteä ja joi teetä hajamielisen näköisenä.
Hän nosti katseensa lehdestä.





